Kaupunginpuutarhuri Saija Peltolan mukaan suuria jättipalsamikasvustoja on noussut esimerkiksi matonpesupaikalle ja Käätyjärven rannoille. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä, jotka voivat sinkoutua ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Peltola myöntää, ettei kaupunki pysty torjumaan lajia omin resurssein.
Kaupunki on varannut tälle kesälle 5000 euroa jättipalsamin ja komealupiinin torjuntapalkkioihin Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Komealupiinin torjuntaan varattu rahasumma meni kokonaan, mutta jättipalsamia ei ole torjuttu yhtä innokkaasti. Peltola arvelee syyksi kasvin vaikeampaa tunnistamista tai sitä, että se kasvaa paikoissa, joihin on vaikeampi mennä.
Saarniston koulu osallistui jättipalsamin torjuntatalkoisiin viime viikolla yhdistämällä työn ympäristöliikunnan oppimiskokonaisuuteen. Saarniston koulun oppilaat jakautuivat eri puolille asuinaluetta: 1.–2.-luokkalaiset keräsivät roskia koulun lähistöllä ja 3.–6.-luokkalaiset lähtivät jättipalsamin torjuntatyöhön kauemmas.
Rehtori Osmo Tuikka kertoo, että jättipalsamin kitkentä sopii pienillekin oppilaille, sillä kasvi irtoaa helposti juurineen, ei ole myrkyllinen eikä aiheuta allergiaa. Tuikka pitää talkoopäivää onnistuneena ja kertoo koulun suunnittelevan vastaavia ympäristöliikunnallisia tapahtumia kerran kuukaudessa.
EU:n alueella säädetty haitallinen vieraslaji jättipalsami voi kasvaa jopa kaksimetriseksi ja syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja. Vieraslajit.fi-sivuston mukaan kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista, ja torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä.